Kiitos 2025 – Tervetuloa 2026 (+kuluneen vuoden top 3)
Instagramiin julkaisin kahdenkymmenen kuvan karusellin vuodesta 2025. Saatesanoiksi kirjoitin,
“Ei mulla ole sanoja kertoa kuinka onnellinen ja kiitollinen olen vuodesta 2025. Paljon tehtiin keikenmoista ja kilsoja kertyi järjetön määrä. Kiitos teille jotka hyppäsitte matkalle mukaan, olkoon tuleva vuosi myös täynnä live-musiikkia, hurttia huumoria ja karseen makeita kokemuksia. 🖤”
Ja totta se on. 2025 jää arkistoihin tapahtumarikkaana vuotena, jonka aikana löysin itseni juuri sieltä minne olin halunnutkin mennä. Kulisseissa kuhisi etenkin vuoden ensimmäisinä kuukausina. Olin päättänyt vähentää merkittävästi festivaalituottamisen määrää. Luonteelleni tyypillisesti olin täysin vakuuttunut, että vaikka ajatus tulevasta oli kaikkea muuta kuin kirkas, oli aika siirtyä uralla seuraavaan vaiheeseen. Kesällä 2025 tuotin vain yhden festivaalin. Päätös osoittautui vuoden aikana oikeaksi, sillä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntui siltä, että kesä sai tarjota parastaan muillakin tavoilla. Näitä olivat mm. ihastuttavat hetket saarimökillä, Kilpi-yhtyeen festivaalikiertueen managerointi, sekä vierailu useissa itselle uusissa tapahtumissa.
Vuoden aikana löysin mukavaa tasapainoa kiertue- ja tapahtumatuotantojen, keikkamyynnin, klubikeikkojen sekä viestintätöiden välille. Uuden intohimon lähteen löysin manageroinnista, mikä onkin yksi tulevan vuoden kehityskohteista – uutta pitää luoda ja oppia. Sainpa myös mahdollisuuden tutustua tanssilavojen tunnelmaan, kun tuurasin kolleegaani muutamassa Ikkunaprinsessat-viihdekonsertissa.
Jotta kirjoitus ei tylsästi toistaisi itsestäänselvyyksiä, kokosin alle top 3 -tapahtumaa, jotka haluan muistaa vuosienkin päästä.
Pääsiäissunnuntain farssi Mannerheimintiellä
Matka Tampereelta On the Rocksiin sujui laina-autolla mutkattomasti viimeisiä metrejä lukuunottamatta. Olin kääntymässä Manskulta Postikadulle, kun huomasin paksun savua muistuttavan höyryntapaisen nousevan konepellin alta. Samalla sekunnilla nousivat koneen lämmöt. Siinä kivasti hymyilin punaisissa valoissa suojatietä ylittäville ihmisille, tietäen varsin hyvin että persiilleen menee. Auto On the Rocksin edessä olevalle taksitolpalle, lappu ikkunaan ja sisään ravinteliin. Pienessä kiireessä keskeytin ARTKILLSin soundcheckin ja ryntäsin solisti-Ollin kanssa ihmettelemään asiaa. Eipä siinä, diagnoosi oli juuri sitä mitä olin ajatellut, syylari paskana ja nesteet pihalla – näppärää! Sanotaanko vaikka näin, että keksin parempiakin tapoja viettää aikaa, kuin odotella laina-autolle hinausta pääsiäissunnuntaina keskellä Helsinkiä. Onni onnettomuudessa, palvelu pelasi ja auto hinattiin ARTKILLS-Jessen sukulaisen tonttiin, missä sattumalta sijaitsi myös korjaamo. Keikat tehtiin ja loppuroudauksen jälkeen hyppäsin Kilven kyytiin – matka päättyi Tampereen sijaan Turkuun.
10 vuotta yrittäjyyttä ei sittenkään tuntunut miltään
Niin vain koitti päivä kun yritykseni täytti kymmenen vuotta. Jotenkin sitä oli ennakkoon ajatellut, että merkkipäivä tuntuisi jotenkin erityiseltä. Ei se vaan tuntunut. Aamu alkoi samalla tavalla kuin mikä tahansa arkiaamu, eikä yleisfiilinki ollut positiivisempi (tai negatiivisempi) kuin tavallisestikaan. Tottahan toki julkaisin juhlapäivänä tekstin, jossa summasin ajatuksia yrittämisestä ja muistelin kulunutta loppukiitosten kera. Juhlakuvatkin otatin Mannisen Jaakolla, niistä tuli juuri itseni näköiset. Näin jälkeenpäin pitänee todeta, etteivät suomalaiset mikroyrittäjät saa tarpeeksi tunnustusta julkisessa keskustelussa. Välillä oikein ärsyttää, kun hienot tarinat, ihmiset ja tuotteet jäävät marinan alle. Kaikenmaailman YEL-törttöilyjen, poliittisten debattien ja disinformaatiotulvien kuohuihin jää monta hienoa, juhlimisen arvoista yritystarinaa. Hattuni nousee jokaiselle joka itsensä työllistää, muistakaa juhlia useammin ja selkä suorana tuoda esiin myös pieniltä tuntuvia onnistumisia!
Elämäni ensimmäinen kirkkokiertue
Suomi on täynnä upeita kirkkoja, jotka muuntautuvat tunnelmallisiksi konserttipaikoiksi. Tämän totesin lähes joka päivä, kun astelin sisään illan venueen. Monesti havahduin ajatukseen, jossa ihastelin ainutlaatuista mahdollisuutta vierailla niin monessa kirkossa, jossa tuskin olisin muuten ikinä käynyt. Arkkitehtuuri ja historia vain ovat asioita, jotka kerta toisensa jälkeen havahduttavat, etenkin kun näiden lähelle todella pääsee. Sydämeni pohjasta kiitos Antti Railiolle kunniasta toimia Rakkauden joulu -konserttien kiertuemanagerina. 22 keikkaa täräytettiin kuukauden sisään ja kilometrejä mittariin kertyi 7500. Koko kiertueväelle kumarrus, nyt jo turneesta palautuneena voin todeta että hymy jäi jäljelle.
Uusi vuosi 2026
Tänään 6. tammikuutta 2026 kirjoitan tätä tekstiä upouudesta toimistohuoneestani. Se on asia, joka on suunnattoman tervetullut. Kuuden kuukauden odotuksen jälkeen olen vihdoinkin saanut Tampereella sijaitsevan työtilan, jossa myös varastoin merchandisea ja muutenkin kaikkea työhön liittyvää välinettä.
Viikon päästä tästä olen jo vuoden ensimmäisellä kiertueella. Se tuntuu ajatuksena hyvältä, sillä sielun täytyy päästä liikkeelle. Lähes malttamattomana odotan tulevaa, sillä suunnitelmia on vain kourallinen. Menneet työvuodet ovat osoittaneet, että asioilla on tapana järjestyä ja mennä eteenpäin. Kunhan ei jää paikoilleen, sillä mahdollisuudet harvemmin tulevat ovelta hakemaan. Luottavaisin mielin siis, eteenpäin!
Mel
