Ellei tänään, niin koska sitten?

Ellei tänään, niin koska sitten?

Olen sellainen tyyppi, joka innostuu nopeasti, fiilistelee nanosekunnin, tarttuu sitten toimeen, tekee kaikkensa lopputuloksen eteen ja siirtyy sitten seuraavaan kohteen kimppuun. Pakkomielteinen lopettaja, tai fanaattinen aloittaja – sanoisi joku. Rakastan onnistumisen tuomaa riemua ja ratkaisujen keksimistä. ”Sä olet sellainen ihminen, jolla ei herkästi mene sormi suuhun”, sanoi käsityönopettajani seitsemännellä luokalla. Käsityöläistä minusta ei tullut. Eikä ihme, olin onnistuneesti ommellut kesähameen niin päin persettä, että helmaan piti lisätä virheen peittävä, jotain sydämen muotoa muistuttava paikka.

Yrittäjäksi ryhtyessäni sivutin itselleni ominaisen piirteen ja jätin tarpeeni saada asioita päätökseen täysin huomiotta. Näin jälkiviisaana voisi kysyä, että mitähän helvettiä sitä silloin tuli ajateltua? Tai ajattelinko ylipäätään yhtään mitään (järkevää)? Don´t get me wrong – S-Com on intohimoni, oma pieni punainen aarteeni, josta olen suunnattoman ylpeä ja kiitollinen ihan joka päivä. Tämä tarina lienee kuitenkin aivan omansa, aiheena kypsä ehkä muutamien vuosien päästä.

Nyt kun olemme todenneet luontaisen tarpeeni saada asioita aikaan ja päästää niistä sitten irti, voimme siirtyä itse aiheeseen – tähän blogiin. Olen vuosien aikana kirjoittanut useammille erilaisille foorumeille ja alustoille. Jotkin juttusarjat ovat olleet hauskoja kokeiluja sosiaalisen median ympäristöissä, toiset diippiä shittiä sisältäviä pohdintoja oman elämän kiemuroista perinteisen Bloggerin päällä. Ennen varsinaisen yritystoiminnan aloittamista pidin yllä verkkoportfoliota ja julkaisin satunnaisia tekstejä omaan alaan liittyvistä aihioista (ja paljon sen vierestä).

On kohta kulunut vuosi siitä kun rekisteröin tämän domainin itselleni. Jossain intohimoisen yrittämisen ja järjestömaailman välissä olen huomannut kaipaavani kirjoittamista. S-Com palvelee tarvettani ilmaista itseäni tekstin muodossa, tosin sisällöllisesti yrityksen virallinen blogi tuskin kestäisi kaikkia niitä asioita, joita haluan jakaa. Tai kestäisi varmaan, mutta olemme tiimimme kanssa löytäneet hyvän tasapainon siihen, mitä yrityksen viestintäkanavissa julkaisemme. Henkilökohtaiset ajatukseni, sekä kaukana mainosalasta oleva vapaa-aikani tuskin toisi järjettömän hyvää lisäarvoa asiakkaillemme.

Pidin muutama viikko sitten rennon lauantaityöpäivän maaseudun rauhassa. Päivä piti sisällään SEO:ta, verkkosivustojen ja some-profiilien päivittämistä, sopivasti uuden opettelua ja taustatyötä, sekä inspiroitumista järjettömän siistien tyyppien luomista sisällöistä. Olen tilannut Daymond Johnin uutiskirjeen ja usein jätän näiden viestien lukemisen sellaisiin hetkiin, jolloin olen vastaanottavaisella tuulella. Avasin Daymondin uusimman sähköpostin, joka alkoi näin: Hey Melina, You cannot wait for the perfect time because you’ll wait forever. Always take advantage of the time you’re given and make it perfect.”

Luonteelleni ominaisella tavalla jätin loput kirjeestä lukematta ja näpyttelin tekstistä inspiroituneena Googleen hakusanat ”beautiful simple blog”. Tässä sitä ollaan, domain melinaschmidt.fi on sisältöineen nähnyt päivänvalon. Motiivini? Juuri tänään on erinomainen päivä aloittaa jotain uutta, asettaa itsensä mukavuusalueen ulkopuolelle ja toteuttaa pitkään kytenyt ajatus omasta blogista. Digivelhomme Jaana loihti tämän saitin juuri sellaiseksi kuin halusin – kiitos. <3

Yritystoimintaan verrattuna ero tässä projektissa on se, että homma saa luvan mennä perseelleen jos on mennäkseen. Asiakkaana toimin minä itse ja tarkoitusperä sekä lähtökohdat ovat täysin toisenlaiset. Toisaalta voisi esittää kysymyksen, mikä on pahinta mitä voi tapahtua?

Tervetuloa kanssani matkalle tuntemattomaan!

Mel

Tätä tekstiä kirjoittaessa soi: Teflon Brothers – Hubba Bubba ft. Ressu Redford, HeavyWeight

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

Vastaa

Sulje